tag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post3770946372254375017..comments2022-06-07T15:51:30.908+03:00Comments on Kabinetti: AloitusUnknownnoreply@blogger.comBlogger125125tag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-74051216926550718492018-09-11T17:12:56.571+03:002018-09-11T17:12:56.571+03:00Siirryttiin tuohon ylemmäs kuvan alle rynoilemaan....Siirryttiin tuohon ylemmäs kuvan alle rynoilemaan.Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-67450544876039647712018-09-11T16:35:56.424+03:002018-09-11T16:35:56.424+03:00Eihän täällä ole ketään? Paitsi minä. Höh. Ihan yl...Eihän täällä ole ketään? Paitsi minä. Höh. Ihan ylimainostettu paikka. <br /><br />nimimerkki "närkästänyt vieraileva ohikulkija"mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-91023287128956404372018-07-31T23:18:16.078+03:002018-07-31T23:18:16.078+03:00äsch äsch äch
otetataanpa uusiksi.
" ... Ti...äsch äsch äch<br /><br />otetataanpa uusiksi.<br /><br />" ... Tilanne kärjistyy siihen että tämä kaupungin tunnettu lakimies - koska säikähti - on samaa mieltä. Ja sanoo että <i>"Taidanpa tästä häipyä. Käyn vain ensin vaihtamassa omat vaatteet päälleni. "</i>Tuo kopea aatelisupseeri vastaa hänelle , samalla kun hypistelee pistooliaan, että "<i>Luulenpa, että teillä ei ole siihen aikaa"</i>. - Tästä tässä oli dialogissa kyse. Vittu, miten upea repliikki! Ihan semmosenaan uppoisi mihin tahansa mafialeffaan esimerkiksi. <i>"Sorry, luulen että sinulla ei ole aikaa siihen.</i>Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-71548856991807856072018-07-31T23:09:01.601+03:002018-07-31T23:09:01.601+03:00IngmAR Bergmanin "Kesäyön hymyilyssä" a...IngmAR Bergmanin "Kesäyön hymyilyssä" arvostettu tuomari on eksynyt iki-ihanan näyttälettäjättären kotiin. (jota hän aikaisemminkin on suunnattomasti rakastanu. ja nyt kai ilmeisesti pannakseen häntä. en tiedä) Matkalla tuon Nymfin - joka tämän näytelmän ihmisistä on kaikkein teräväjärkisin - käsi kädessä kun he kävelevät, luo, tuomari kompastuu ja kastuu lätäkköön. Litimäräksi. Niipä nyfimme lainaa hänelle oman yöpyjamansa kun tuomarisankarin omat vaatteet ovat Nymfin kotona kuivumassa. Mutta... annappas olla. Samana yönä tämän Nymfin luo tulee hänen toinen rakastajansa, aatelismies ja upseeri. Hän ei ollenkan ilahdu siitä että paikalla palloilee myös naisen yöpyjamaan (sic!) pukeutunu toinen maskuliini. Eräs hänen repliikkinsä - myöhemmin, myöhemmin - on, että: "<i>Hyväksyn sen, että joku nussii vaimoani. Mutta sitä EN hyväksy, että joku nussii rakastajatartani"</i>. Tilanne kärjistyy siihen että tämä kaupungin tunnettu lakimies - koska säikähiti - on samaa mieltä. Ja sanoo että "<i>Taidanpa trästrä häipyä. Käyn vain ensin vaihtamassa omat vaatteet päälleni.</i> Tuo kopea aatelisupseeri vastaa hänelle. ". Niinpä tuomari sitten lähtee naisten yöpyjamassa kartsalle.<br /><br />Filmillisesti se on tietysti tehty paremmin kuin osaan selittää. Mutta Igmar Bergman kirjoitti terävää dialogia. Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-67215918462643984652018-07-31T21:55:22.949+03:002018-07-31T21:55:22.949+03:00Tiedän ettei tätä ”sivublogia” kukaan lue, ja itse...Tiedän ettei tätä ”sivublogia” kukaan lue, ja itsekin luen sitä vain hyvin harvoin. Harmi (että kumminkin niin usein. Sanoin jossain että luen nyt Stephen Fryn muistelmia, ja että ihastuihin niinhin. Selitän nyt, miksi.<br /><br />Luen paljon Elämänkertoja ja muita Muistelmia; minusta on kiva nähdä miten (erilailla) eri ihmiset ovat kokeneet samat asiat kuin esim. minä. Se on todella… ”vapauttavaa”. Aina voi olla eri mieltä kuin toinen, ja syystä, mutta juuri siksi on upeaa tajuta ja nähdä ja (jälkipäin) myös kokea, että näin on.<br />Muistelmat on joskus parempia kuin parhaatkaan keksityt fiktiot. Mutta mikään muistelmissa ei ole paskempaa kuin asioiden ”siistiminen”, stilisointi ja rekonstrunktio, etc. Tämmöisiä suurin osa muistelmista on: ne on juhlakirjoja herra Persoonasta tai rouva Kauppaneuvoksesta, jota käsitellään. – Mitään tylsempää luettavaa en tiedä. (Puhelinluettelot ”pulppuilevat” ideoita niiden rinnalla. Se muuten on totta: ihmisillä on hassuja nimiä... luettelot on kivoja.)<br />äsch<br />Stephen Fryn tunsin jokin aika sitten pelkästään tietyistä matkailuohjelmista mitä Suomen TV on näyttänyt. Nyt kun luen tuosta tyypistä, joka ennenkaikkea on kirjailija, hänen muistelmiaan... niin, tykkään tuosta homosta (itse en ole homofiili ja hänkin väittää että on sitä 90 %sti vain) niin sitä enemmän mitä hänen (välillä kieltämättä hirveen tylsiä jaarituksia) luen, sen enemmän pidän hänestä. – Ps. Hän muitelmissaan ei vahingossakaan kenestäkään toisesta ihmisestä – paitsi itsestään – ei pahaa sanaa sano! Hän – omin sanoin – haluaa miellyttää KAIKKIA ihmisiä. Itsensä hän tuntee HIRVEEN mitättömäksi ETC. – Mutta tässä yksi anekdootti (= hänet on, vähän yli 24 –v, palkattu ensimmäiseen elokuvaan. jossa rooli tietysti on vaatimaton. mutta pitää osallistua lukuharjoituksiin – joihin hän ajoissa eli n. ½ tuntia aimmin tuli.) Mutta... <br /> <br /><i>”Miriam Margolyes oli myöhästynyt alkuesittelyistä ja tuiskahtanut sisään kuin säteilevä flipperikuula juuri lukuharjoitusten alkaessa. Kun harjoitus oli ohi, hän kääntyi minun puoleeni.<br />”Kiva tavata. Minä olen Mir...” Hän keskeytti ja nyppäsi peukalolla ja etusormella jotain kieleltään. ”... Miriam Margolyes. Anteeksi, nuolin tyttökaveriani viime yönä ja suussani on vielä pillunkarvoja.” Miriam on kenties kaikkein ystävällisin, lojaalein ja tinkimättömän kunnollisin ihminen koko Equityn jäsenkunnassa, mutta häntä ei todellakaan kannata kutsua teelle samaan aikaan kirkkoherran kanssa.</i><br /><br />Jos joskus vaikka Björn Walhroosin elämänkerta julkaistaan (jonka on kirjoittanut noin 6 juristia), epäilen ettei hänen nuoruudessakaan mitään ”ikävää” tapahtunut... tai kohu-uutisia. Ja tuskin mitään hauskaakaan?<br /><br />Rakastan näyttelijöitä. Ne on niin tyhmiä että uskaltavat välillä olla oma itsensä. Eli roolihenkilö muiden roolien joukossa... meibi? -P ss.P sss. En tunne Shakespierea, en hänen näytelmiään. Mutta luulen - en tiedä minkä takia, siis - että hänkin iloisimmassaan näytelmäkäsikirjoituksessaan, esäyön unelma ( A Midsummer Night’s Dream) oli hänelle hellempi kuin moni muu. Mitä teatteriseurueelleen kirjoitti.<br /><br />Luulen. Kesäyön hymyilyä (Sommarnattens leende, 1955), on Bergmania. Vltavan hauska, ja täynnä pisteliästä - oi, miten terävää - dialogia! Woody Allen teki Kesäyön seksikomedia (A Midsummer Night’s Sex Comedy, 1982), se ei ole alkuunsa yhtä hyvä kuin näiden kahden. Mutta ei se huonokaan ole. (niistää nenänsä. on ollut niin kaun asiallisen vakavana. minä)<br />Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-25131460889593063752018-07-26T17:23:40.551+03:002018-07-26T17:23:40.551+03:00"Jossain" sanalla ei silläkään ole mitää..."Jossain" sanalla ei silläkään ole mitään funktiota. Bussikuski on huonoa suomea, ei niin saa sanoa, pitää sanoa linja-autonkuljettaja. Mutta silloin tulee tahatonta toistoa "linjan vuorosta" - vaikka olisin viimeinen. Joo, ei ole hyvä. Se, että tämä valaistu linja-auto ajaa katsojan (= runoilijan) ohi, lujaa vauhtia, eikä siellä ole yhtään matkustajaa... ja kuski laulelee itsekseen. Tämä tässä idea niinkun olisi. Yksinäisyys? Mutta vaikea sanoa, onko. Kun tilanne tuodaan lukijalle senverran epäselvästi. Ja tuo "lumi vain pöllyää"... on tosikliseinenvihjaus siitä että... "että on talviaika"... Ymmärrän. Tai en oikeastaan ymmärrä. <br />5-.<br /><br />kirj mikis. korjaukset tehnyt mikis. lukenut ja arvostellut mikis.mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-28466127007131920262018-07-26T15:55:07.158+03:002018-07-26T15:55:07.158+03:00äsh...! mitä tuossa "itsekseen" sana tek...äsh...! mitä tuossa "itsekseen" sana tekee? Tyhjää toistoa. Ja muutenkin tuo virke ei ole oikein rytmitelty, siinä on jokin väärin. - Sisällöstä en puhu mitään. Se on samantekevää.mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-13356363647541039252018-07-26T15:50:49.936+03:002018-07-26T15:50:49.936+03:00Paloautot menevät, paloautot tulevat. Ja jossain b...Paloautot menevät, paloautot tulevat. Ja jossain bussikuski ajaa linjan viimeistä vuoroa itsekseen tyhjässä, kirkkaasti valaistussa bussissa ja laulelee ääneen. Lumi vain pöllyää. mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-76186764748433872092018-07-18T20:58:37.050+03:002018-07-18T20:58:37.050+03:00En minä muista oliko minulla tyttöystävää tuolloin...En minä muista oliko minulla tyttöystävää tuolloin kun tuon kirjoitin. (kylläpäs muistat, älä kiemurtele! olit suudellut Aishaa) No niin olihan Aissa. Ja Aissalla (kirjoitetaan myös Aisha) oli pikimusta tukka ja hohtavat hampaat. Aina kun hän näki minut hän alkoi hymyillä. Olin täydellisesti lätkähtänyt häneen. Hän oli rinnakkaisluokalla, kova pölisemään vaikka minä olin hirveen ujo, mutta aina kun välitunnilla näin hänet, kangistuin ja punastuin ja menin ihan hervottomaksi. Hyvin kaunis tyttö. Hänellä oli kiinalaisen malliset syvänruskeat isot silmät. - Voi että olin mennyttä miestä (eli poikaa) kun hän katsoi minuun. mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-42587227500145401192018-07-18T20:41:40.998+03:002018-07-18T20:41:40.998+03:00Lisäänpä tänne, että tuo hyvin lähellä oleva maast...Lisäänpä tänne, että tuo hyvin lähellä oleva maastopalo on paisunut suureksi, katastrofaaliseksi. Taivaalla säksättää puolustusvoimain helikoptereja, paloautoja on ajanut pillit soiden ohi jatkuvalla syötöllä klo 16 lähtien, kaasun käry tuntuu nenään omalla pihalla, varmaan helikoptereista, onneksi savu menee merelle ja luoteeseen. Paloa ei saada hallintaan, siellä palaa jo puitten latvukset, kun palo pomppii eteenpäin. Toivottavasti ei tarvitse lähteä evakkoon.Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-2773703552943628312018-07-18T16:26:02.466+03:002018-07-18T16:26:02.466+03:00Aijai millaista tekstiä! Yksityinen on mitä suurim...Aijai millaista tekstiä! Yksityinen on mitä suurimmassa määrin yleistä, sanoi joku viisas joskus jossain. Ja niin se onkin. Juuri siksi luemme mielellämme muisteluksia, jonkun minän tuntoja, että löydämme niistä itsemme, moni löytää. Intiimi on kiinnostavaa, niin kiinnostavaa, että fiktiota jaksaa yhä huonommin. <br /><br />Lupaan avata uuden keskustelujakson, kunhan muistan tunnukseni tähän Kabinettiin ja pääsen kirjautumaan sisälle. Nyt istun mökillä suljettujen puuluukkujen takana hellettä paossa.. Pieni tuuletin hurisee. Alhaalla tiellä ujeltaa pienin väliajoin paloautoja. Tässä lähistöllä on kaksi maastopaloa, kuivuuden ja kuumuuden takia. Laskin yhdeksän paloautoa. Toinen maastopalo lähellä on keskisuuri ja kauempana Olkiluodon ydinvoimalan risteyksessä on suuri. En tiedä kumpaan paloautot menevät.<br /> Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-77180509484836146772018-07-16T14:50:10.525+03:002018-07-16T14:50:10.525+03:00Luin päiväkirjaa jonka on kirjoittanut teini-ikäin...Luin päiväkirjaa jonka on kirjoittanut teini-ikäinen poika joka on lukenut Paavo Haavikkoa ja Pentti Saarikoskea ja Henry Milleriä. Vain vähän muutin sanoja toisiksi, enemmän poistin lauseita. – Ps. Linikkalan kansakoulu lämmitettiin uuneilla, sekä luokkahuoneet että opettajien asunnot, siellä riitti ”tulipesiä” joihin uhrata ”kirjallisuutta”. Heh, heh. – Kivaa aikaa se. Paitsi hirveen pateettista... of koos, vaan sitähän nuoruus on! <br /><br /><br /><br /><i>23.6 Tämä ei ole kirje eikä kysymys, kunhan kirjoitan tätä iltapäivää pois. Suru on ihoni alla kuin lapaluut. On ah-distunut olo, ja kylmä, vaikka hellanpesässä on tuli. Poltan papereitani, olen lajitellut niitä pahvilaatikoihin, inventoin mennyttä. <br /><br /> Kaikki mikä on tapahtunut, on tapahtu¬nut minussa. Poltan yksinäisyyttäni, koko ikäni olen ollut yksin, liian yksin. <br /><br /> Kaiken ikävän kuten ihmiset olen kyennyt elämään pois kirjoittamalla ne. Kun teksti on tehty, tapahtumat eivät enää uhkaa minua, ne ovat käyneet merkityksettömiksi. Pateettista… mutta olkoon, kaikki sanat ovat huonoja joskus. <br /><br /> En pelkää valoisia öitä, en marraskuun alakuloa, enkä puiden alastomuutta syksyisin. Pelkään sanoja joita et sano, ja hampaitasi kun hymyilet, kun mietit asioita joista minulla ei ole hajuakaan. Silloin on kuin tulisi kylään asumattomaan taloon. </i><br /><br /> (”Ja sitten ohje, joka on tarkoitettu kai päiväkirjanpitäjälle itselle?)<br /><br /> <i>Huom. Kirjoittaminen on sitä että rajaa maailmansa paperille! </i><br /><br /><br />Ps. Ei minua kiinnosta Putinit tai Trumpit. Historiassa näitä tulee, ja menee. Paljon pahaa aikaan saavat, mitä aloitteellisimmin toimivat; toinen hölmöyttään (Trump), toinen päämääriensä (Putin) takia. Siinähän saavat. Jos maailmaa eivät siis palasiksi saa – nykyteknologialla kun se niin helppoa olisi – niin eivät silti ”terävimpään kärkikymmenikköön” maailmanhistoriassa pahiksina (sitten kun sitä joskus a.D. 2500 luetaan), ehh-he-ei pääse. Kärkisijaa edelleen pitää Timur Lenkin, kakkossijalle on noussut kovasti töitä tehnyt Aurinkonaamainen Mao, herra Hitler yrittää raivokkaasti pitää pronssisija... tosin komissaari Stalin hiihtää ihan hänen peesissä ja kyttää koko ajan irti-ottoa. Hmhnhy, kyllä on jännä katsoa ketkä kaikki Maalissa (MÅL) nousevat Padiumille… (tai mikä p-le se on!) … eli siis PalkintoPallille. – Täällä Simo Lyly ja Jaakko Kalhu ja Yle, Vantaa-Helsingin lentokentän keinolumistadion. <br />Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-27476712012627610932018-06-19T08:52:06.585+03:002018-06-19T08:52:06.585+03:00 Laulu onnesta
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,... Laulu onnesta<br /><br />Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,<br />kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,<br />ja olkoon onnellinen onnestaan<br />ja rikas riemustansa yksin vaan.<br /><br />Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.<br />Kell’ onni on, se käyköön korpehen<br />ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan<br />ja hiljaa iloitkohon onnestaan.<br /><br />Eino Leino<br /><br /><br />Tästähän allekirjoittanut kammottavalla tavalla runon toisenlaiseksi runnoi. Ja ihan vahingossa tuosta turvasta (= turva) muotoutui turpa (= hevosen huulet). Mutta ei yksittäinen heikko ihminen suomenkielelle mitään mahda, ainakaan sen taivutuksille. <br /><br />(kirjoittaa alle)<br /><br />mikismikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-87376804282869850602018-06-17T18:52:51.339+03:002018-06-17T18:52:51.339+03:00"kell turvallist' on, käyköön korpehen,
..."kell turvallist' on, käyköön korpehen, <br />ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan<br />ja hiljaa iloitkohon turvastaan."<br /><br />Täten julistan tuon näiden Turpakäräjien Helmeksi, olkoon se sitten Abraham Achreniuksen, Kaarlo Kramsun tahikka jonkun muun oivan kynäniekan. <br /><br />Iloitkaat kaikk turvastanne!Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-50423821133964912592018-06-16T22:20:35.793+03:002018-06-16T22:20:35.793+03:00Analisoidaanpas.
Hurskas on kai "jumalaapel...Analisoidaanpas.<br /><br />Hurskas on kai "jumalaapelkäävä". Mutta mitäs pelkäämistä Jumalissa on? Punkit eli puutiaiset, jotka ovat hämähäkkieläimiä, heitä on syy pelätä. Muu on hurskastelua.<br /><br />Suoritus on heikko jos ihminen on huippuhyvä korkeushyppääjä ja hänet lähetetään Olympialaisiin mutta pudottaa kolme kertaa riman aloituskorkeudesta (155 cm). Se on heikko ihmissuoritus. (Huom! tämä oli vain yksi esimerkki. On niitä muitakin.) <br /><br />Kell' turva kelvoton on, se sen kätkeköön,<br />mut kell turvallist' on, käyköön korpehen, <br />ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan<br />ja hiljaa iloitkohon turvastaan.<br /><br />alkaessa tuomion<br />päättyy Suomi on,<br />ja lopputulos<br />solut on ulos.<br /><br />Epistola 007<br /><br />Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-40544416265543819412018-06-14T20:23:59.313+03:002018-06-14T20:23:59.313+03:00Millaista on hurskaus?
Heikko ihmissuoritus.
Se on...Millaista on hurskaus?<br />Heikko ihmissuoritus.<br />Se on turva kelvoton<br />alkaessa tuomion.<br /><br />Virsi 598Silmuhttps://www.blogger.com/profile/02913707155194208161noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-13819229435954679512018-06-09T22:08:02.932+03:002018-06-09T22:08:02.932+03:00Ei ole tyhmiä kommentteja, tietenkään. Mutta nyt e...Ei ole tyhmiä kommentteja, tietenkään. Mutta nyt esitit sellaisen kysymyksen joka on oikeastaan vastaus: monet ihmiset ovat "taideteoksia" itse, paljon suurempaa mitä ovat kuunnaan tehneet. Ja nimenomaan juuri kaikki nämä nimet mitä luettelet! (= hirveen hieno luettelo mitä tietysti voisi jatkaa, vaikka kuinka, esim. Aira Samuliinilla). Ja Matti Nykänen ... siitäkin sulle Napakymppi, koska hän ei tähän kaartiin kuulu. Koska ihmisenä hän on - miten sen kohteliaasti sanoisi - on hyvin vaatimaton. Oikeastaan tarpeeton - jos ihmisestä voi sanoa, että hän on tarpeeton? Ei tietenkään voi sanoa niin. Ja talviurheilijana Matti on Paavo Nurmen veroinen mestari. Kaikkien aikojen mäkihyppääjä! Fantastinen. Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-39621105195149769012018-06-09T19:13:34.116+03:002018-06-09T19:13:34.116+03:00Matti Nykäsen kysymysmerkki tulee siitä, että en o...Matti Nykäsen kysymysmerkki tulee siitä, että en ole varma, olivatko hänen saavutuksensa kuitenkin suurempia.Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-85638801935305010512018-06-09T19:11:18.209+03:002018-06-09T19:11:18.209+03:00Nyt tulee tyhmä kommentti. Jotkut ihmiset ovat its...Nyt tulee tyhmä kommentti. Jotkut ihmiset ovat itse taideteoksia. Suurempia kuin teoksensa tai työnsä. Kauko Röyhkä. Andy McCoy. Tami Tamminen. Hans Selo. Eddie Edwards. Miina Äkkijyrkkä. Matti Nykänen?Iineshttps://www.blogger.com/profile/04899406307901443364noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-10855444156017139432018-06-09T10:07:53.788+03:002018-06-09T10:07:53.788+03:00Nyt luin, tämä kirja tuli minulle ihan vahingossa,...Nyt luin, tämä kirja tuli minulle ihan vahingossa, Kauko Röyhkän "Lapin poika" romskun. Kiehtova tarina mutta naiivi, siis ei se huonoa tekstiä ole mutta ei hyvääkään, kauheen naiivia on. Tuskin toista Röyhkän kirjaa elämässäni tulen lukemaan. Diggaan Röykästä, vaikka hänen lauluistaan en tiedä kun en ole kuunnellut, mutta ihmisenä hän on mielenkiintoinen. Mistäs minä sen tiedän? No, tiedänpä vaan... Eikun kerran minulla oli radio auki ja siellä haastateltiin ko. Röyhkää. Jäin kuuntelemaan kun ko. ihminen puhui itsestään, so. omasta nuoruudestaan; hän puhui itsestään niin hellyytävän ujosti mutta määrätietoisesti, ja koko ajan kauheen kivasti itselleen vittuillen. Ei sellaiseen pysty kuin ihminen, joka on kokenut pettymyksiä. Lätkähdin heti hänen tapaansa puhua asioista.<br /><br />Joo, en minä häntä tunne. Yhtenä vappuna Mikkelissä hän soitti Kirkkopuistossa, mies ja akustinen kitara, oli kai vasemmistolaiset ihmiset hänet sinne palkanneet osaksi omaa vappujuhlintaa. Mutta se vappu oli vitun kylmä ja sitä paitsi sen lisäksi satoi, ei siellä puistossa ollut kuin kourallinen ihmisiä vain, ja minä. Kaikki oli apeaa, etenkin fiilingi. <br /><br />Ps. Myöhemmin näin kun tämä Röyhkeä Mörkö - kumaraisena kuin Tuomari Nurmio - käveli kitaralaukku kainalossaan erääseen keskiolutbaariin. Tiesi kai että se "soittajien lepokoti"... koska siellä oli levyautomaatti ja kaikki Mikkelin blues-hemmot siellä hengasi. Tapasi siis kolleegojaan. - Itsekin siellä kerran uskalsin käydä, mutta vain pikimiten. Muistan että baarin seinällä oli iso kieltotaulu: "Se joka soittaa Yö-yhtyeen kappaletta, saa ikuisen Porttikiellon tänne." Levyautomaatissa oli A-1 levynä Yö-yhtiön "Enkelille" -single. Ihmettelin, mitä ihme sisäpiirin vittuilua tämä on...? - Varmuuden vuoksi en siellä toista kertaa käynyt. (Mikkelin kp baar, Keskusbaari. Outo mesta, ja outo agenda houkutella asiakkaita omaan Molokin kitaansa, höh, tulee mieleen Phantom: "Olen hyvä hyville, mutta paha pahoille"...) -On paljon asioita joista vain vähän tietää. (Ja ehkä on hyvä, että näin on?)mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-61307135019570927912018-06-04T18:56:10.158+03:002018-06-04T18:56:10.158+03:00Koska minulta loppui uudet kirjat (= lainastosta l...Koska minulta loppui uudet kirjat (= lainastosta lainatut) löysin hyllystäni yhden sellaisen mitä en aiemmin ole lukenut: "Dorian Grayn muotokuva". Uusi tuttavuus minulle. Tiedän kyllä Oscar Wildesta vaikka mitä, lukenut hänen sukkeluuksiaan toisissa yhteyksissä. Tässäkin kirjassa (suomentanut Kai Kaila) minuakiehtoo heti hänen terävä satiirinen/paroodinen/paradoksaaliset sanaleikit. Niistä nauttii. Mutta kun niitä tulee yhtä mittaa, joka repliikissä yks tai kaks, äkkiä alkaa väsyttää. (Sano suoraan vaan että vituttaa.).Semmoite dialogi kivaa ei ole kun toinen tyyppi - tässä tapauksessa Lordi Henry Wotton (kyyninen paskiainen) heittelee koko ajan h-vetin teäviä (ja kyynisia!) huomioita. Kaikesta. Ihan kaikesta. - Tämmöinen kuulkaas alkaa pikku hiljaa tuntua tekotaiteelliselta (= dekadenssi... vrt. degeneraatio). No, olen päässyt vasta sivulle 33, ohoh vasta, että älä kuule Mikko hermostu. (En.) Jatkan kirjan lukemista totta kai sitten kun kerkiän. <br /><br /><br />Ps. Kerran minun luonani oli kylässä kaksi mustalaista. Toinen niistä (toinen niistä oli sillä aikaa kylpyhuoneessani vaihtamassa päälleen Sokokselta varastettu valkoista paitaa) oli saanut päähänsä että olen kirjailija (joka ei pidä paikkaansa) ja että olen kirjoittanut kirjoja (joka sekään ei pidä paikkaansa) niin... hän katsoi olohuoneeni Lundian kirjahyllykköä, joissa siihen aikaan oli noin 500 kirjaa... ja kysyi minulta ihmeissään... "Oletko sinä kirjoittanut nuo kaikki kirjat?" Hyllyssäni oli pelkästään hyviä kirjoja, muitakin kuin Nobel-palkittuja, ja myös Tietosanakirjasanakirjoja. Niinpä vastasin tälle, pitkälle tummatukkaiselle romanille, rehellinen kun aina olen...tai ainakin yritän olla... että, "en minä, en minä noita kaikkia"... Mutta kauheen kunnioittavasti se mua kumminki katto. Vaikka epäilen ettei eläessään oo kirjan kirjaa lukenut.<br /><br />Tämmöisiä asioita jää mieleen. Kun semmosia tapahtuu. Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-25574589076689319392018-05-28T21:32:16.360+03:002018-05-28T21:32:16.360+03:00Ajattelette - tai tuskinpa ajattelette, että mitä ...Ajattelette - tai tuskinpa ajattelette, että mitä mieltä arja irstistä on, tai Hannele Sirkusta. En minä tiedä. Tarjalle kerroin kaikkia hauskoja juttuja mitä Lilianin kanssa olin tehnyt, sitten muistelin Hilkkaa, sitten Tarja tuli kamalan mustasukkiseksi. Vittu, kun ihmettelin. Koska mielestäni en mikään naistenmies oo ikinä ollut, naiset minua ovat päinvastoin hyväkseen käyttäneet. (Josta olen kyllä kovasti tykännyt!) Niin, mutta jos unohdan Aishan (no Aishaahaan en koskaan pysty unohtamaan!) niin toiseksisuurin ensirakkauteni oli Kirsti! (tosin poikuuteni menetin Maria Lúcia Mallagonalle, mutta se on toinen asia, ja että vähän myöhemmin Magdaleena Barbarellalle... sehän oli ikään kuin ReplaY. (Käsittääkseni.) Ly, eli Lilian opetti mut olen mikä olen, se on juuri sen verran paljon kun kaipaan. Mitään. (Ly'lla oli poika, Taivo nimeltään, hänellä oli hampaat joilla hän nauroi minulle.Miten pieneksi, mutta samalla Suureksi, tunsin silloin itseni! Ei niitä tuntoja voi unohtaa.)<br /><br />En koskaan ole tavannut naista josta minulla olisi pahaa sanottavaa. Siis - onhan näitä ikäviä ämmiä, em minä sitä, mutta kaikkien kanssa joiden kanssa olen maannut eli ollut sukupuoliyhteydessä, mitään pahaa sanottavaa minulla heistä ei ole. Alfasta Omegaan. (No voi helvetti, ei niitä niin paljoo oo ollut. Alfasta ehkä Ypsiloniin.) <br />Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-6271912764969988212018-05-28T16:18:20.725+03:002018-05-28T16:18:20.725+03:00Siis Kirstin korvaan hän tuon - kuin Matti Nykänen...Siis Kirstin korvaan hän tuon - kuin Matti Nykänen - tuon laulun "sydämeesi kammioon ma muutan asumaan" laulun lauloi. Ei siis minun. Ja muutenkin en tämän jutun kielioppivirheistä maksa vaivaa. Kirjoitin tämän koko ajan äkkiä ja vähän vihaisena. (Koska Kirsti ei vastannut mun puheluuni. Ja sitten kun vastasi, oli ihan nuhanen. - Voi, toivottavasti olisi huomenna jo terveempi, mun kultalintunen käköseni pääskyni mun.)Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-71850265089371710842018-05-28T16:11:59.958+03:002018-05-28T16:11:59.958+03:00Sain kirstin langanpäähän. Hän ihmetteli miksi min...Sain kirstin langanpäähän. Hän ihmetteli miksi minä tuommoisia muistelen. Ei itse muka muistanut mitään. No (huokaus) mikäs minä ihmisiä patistelemaan, muistavat mitä muistavat Sanoi Kirsti mulle että mehän oltiin sen kanssa tekemisissä kolme vuorokautta, ja kerran kun oltiin kahden kesken, tarkoitti Kreiviä, se kysyi suoraan minulta "haluatko sänkyyn kanssani?". Kun vastasin että en, se oli siinä. - Mitä sinä tämmösiä muistelet?<br /><br />Muistan vaan sen kun me siellä, persaukiset sisarukset - sisko ja sen veli - yks jos toinenkin valkoviinipullo Pertin laskuun naukkailtiin. (Niin että tosiaan taisin hieman jo humaltua. ) Enkä kaikkea välttämättä siis muista... mutta muistan, kun tarjoilija toi laskun Pertti . Lindgreenille, sen naama venähti... sen suusta tuli "mitä, näinkö paljon..." siis varmaan tuntui isolta; hänhän ei alkoholi nauttinut, Pertti. Ei tajunnut miten kallista se kapakassa on... mutta äkkiä Kreivi oli taas oma itsensä, takinliivin alta poimi shekkivihkonsa ja suureleisesti allekirjoitti summan... tosta vaan!... <br /><br />Hän oikeasti näytteli elämäänsä, jota luuli elävänsä. Sympeeteerasin häntä koko sydämestäni. Muistan nimittäin senkin kun oltiin seuraavana päivänä Joensuun kesäteatterissa - oltiin saatu sinne jostain syystä vapaaliput - ja se näytelmä oli ihan hirveä joku puskafarssi. Joka sen lisäksi näyteltiin huonosti. Niin Kreivi kun siinä vieressäni istui, antaumuksellisesti meni siihen farssiin mukaan ja KAUHEESTI nauroi aina kun näyttämöllä tapahtui jotain älytöntä. Ja aina väillä hihitteli kuin marsinaaniporsas. Mutta hetikun huomasi että minä en, Kirstin velipoika joka opiskeli atomifysiikkaa ITE-yliopistossa Jenkeissä, en nauranutkaan... vaan olin totinen... niin hänkin yhtä äkkiä oli ihan totinen. Ja ikään kuin filosofi katsoi sen näytelmän loppuun sormi poskella kuin paraskin filosofi. <br /><br />Tykkäsin oikeasti PerttiLindgreenistä. Ihana ihminen oli. <br /><br />Niin, ja sitten kun se lauloi sun sun korvaas "tämän Marjatta Leppänen on omistanut minulle (sic! sic!) <br /><br /><a href="https://www.youtube.com/watch?v=eYh3JFnu5b8" rel="nofollow">sydämesi alivuokralaiskämppääsi kun joudun asumaan</a><br /><br /><br />Pikkasen epäilin tämänkin todennäköisyyttä. Mutta onneksi vainvähän, oi, miten vähän. (Koska minua on hirveen helppo huijata.) Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1222316659931524826.post-45298573743524510412018-05-28T15:44:06.713+03:002018-05-28T15:44:06.713+03:00Se oli Pertti Ylermi, ei Johannes Kastaja, hän oli...Se oli Pertti Ylermi, ei Johannes Kastaja, hän oli majoittunut siihen samaan Hotelli/Ravintolaan, tuli nyt aamupalalle. (Klo jotain n. 14.)Emmehän me siis häntä tunteneet, mutta tunnistimme... ai TÄÄ on se gigolo josta lehdissä on puhuttu. Pertti taas oli ÄÄRIMMÄISEN ilahtunut siitä että hänet tunnettiin, tollain vaan moikaten, etenkin toisena moikkaajana kun oli älyttömän NÄTTI TYTTÖ! Hän, herrasmies varpaista munaskuihin asti, kysyi "saanko istua teidän seuraanne?" Annoimme hänelle luvan. Hän parkkeerasi itsensä vastapäätä Kirstiä ja alkoi koko ajan tuijottaa häntä, siis ei mitenkään epäkohteliaasti, päin vastoin; koko ajan sen suu kävi kuin olisi saanut sähköiskun vinttikoiraradan elektroonisesta jäniksestä. (Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.) Meillä kun siinä oli tyhjät - oi mitenniin tyhjät lasit edessämme - niin hän ensimmäiseksi, herrasmies kun oli, kysyi mitä juotavaa te haluatte. Sanoin että valkoviiniä. Kirsti oli samaa mieltä. Pertsa - jos näin voin Lindgreeniä kutsua - huitaisi kädellään "tarjolija", ja äkkiä meillä oli iso pullo valkoviiniä edessämme. Itse hän söi aamupalaa. Eikä ryypännyt. Mutta juteltiin. Kaikenlaista. Hyvin hienovaraisesti, tosi hienovaraisesti, hän uteli meiltä myös sen, että olemmeko ns. seurusteleva pari vai mitä olemme. Koska rahatilanteemme oli se mikä oli (vrt. mitä aiemmin olen ehkä maininnut) vastasin että "me olemme sisaruksia. Kaarina on mun sisko, väittää olevansa mua 9 kuukautta vanhempi, mutta en usko". Ylermin Pertille tämä oli kuin punainen vaate sonnille: liioittelisin, jos väittäisin, ettei hän sen jälkeen EImuka olisi kiinnostunut Kirstistä... syvämietteisiin keskusteluihin he välillä joutuivatkin, ei sev väliä, kyllä minä Kirstin kyvyn käydä intelligenttiä keskustelua tiesin (olin itse siihen törmännyt tarpeeksi usein), ei minua se pelottanut. Vaikka... siis ihan totta... tämä Kreivi oikeasti puhui tosi hienosti (melkein) koko ajan. Ja toi koko ajan hyviä piirteitä itsestään esiin. Haluatteko esimerkin? Hy vä. Minä kun siinä, koko ajan kun vedin röökiä kun mulla muutakaan tekemistä ei ollut, kun he keskustelivat - niin äkkiä tämä Pullea Don Juan sanoo - ja viittaa minuun: "niin, minäkin olin aikoinaa yhtä hoikka poika kuin tuo sinun veljesi, mutta kun lopetin tupakanpolton"... ja hän katsoi minua kuin Raittiusopettaja aikoinaa, nuhtelevasti... "niin silloin minulle kertyi nämä muutama ylikilo"... Sillain se oman paksuutensakin se tosta vaan käänsi positiiviseksi!<br /><br />Hän oli oikeasti supliikkiukko. Mutta mepäs Kirstin kanssa naruteettin häntä!<br /><br /> ( - jatkuu - )<br />Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.com